Mistä vaatteesi on tehty?

on

Vaatteet, kaikki me niitä käytämme. Hankitaan talveksi lämmin villahuivi suojelemaan pakkasilta, ostetaan vaatekaappi täyteen kauniita arkivaatteita ja silloin tällöin panostetaan juhlaa varten johonkin hienompaan päällepantavaan. Usein näitä vaateostosvalintoja tehdessä kiinnitetään huomiota vaatteen materiaaliin miettien muun muassa sen kestävyyttä. Melko harvoin kuitenkaan kaupan sovituskopissa tulee pohtineeksi sovitettavana olevan vaatteen ympäristövaikutuksia.

Kokosimme pienen tietopaketin yleisimmistä vaatekuiduista. Voittajaksi ympäristövaikutustensa puolesta selviytyi pellava. Mutta kuten monen muunkin asian kanssa, vaatemateriaalin valinta riippuu suuresti vaatteen käyttötarkoituksesta.

33752617544_32f48703e3_c

Luonnonkuidut

Puuvilla & luomupuuvilla
Yhden puuvillakilon tuottamiseen kuluu jopa 20 000 litraa vettä. Kyllä, puuvilla on siis erittäin janoinen kasvi. Luomupuuvilla vaatii hieman vähemmän vettä, mutta silti huomattavan paljon. Puuvillan viljelyssä käytetään tavallisesti vaarallisia ja haitallisia kemikaaleja, jotka eivät ole hyväksi niin ympäristölle, viljelyksillä työskenteleville ihmisille kuin puuvillavaatteiden ostajillekaan. Luomupuuvillan käyttö on kuitenkin yleistymässä, vaikka se tuleekin tavallista puuvillaa kalliimmaksi. Sen viljelyssä ei kuitenkaan käytetä haitallisia kemikaaleja, joten mikäli vaatteiden kemikaalijäämät ja ympäristö huolettavat, on luomupuuvilla ei-luomua parempi vaihtoehto.

Villa
Villaa saadaan lampaista, jolloin se tulee uusiutuvasta lähteestä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että villan ympäristövaikutukset olisivat täysin putipuhtaita. Lampaiden kasvatukseen liittyy joissakin maissa samat ympäristöongelmat kuin eläinten tehotuotantoon yleisestikin. Lisäksi lampaiden elinoloihin ja kohteluun liittyy suuria eettisiä kysymyksiä. Suomalainen villa kuitenkin on lähtökohtaisesti eettistä ja ekologista. Lisää villasta ja sen ekologisuudesta voit lukea täältä.

Pellava
Pellavakangasta valmistetaan pellavasta, joka on melko helposti viljeltävissä, sillä se ei vaadi puuvillan tavoin suuria määriä vettä ja kemikaaleja. Aikoinaan pellavakangas on saanut ei-niin-ympäristöystävällisen leiman sen valmistusprosessissa, jossa sen varren kuidut erotetaan ytimestä (rohkiminen, eng. retting). Tässä käytettiin paljon kemikaaleja, jotka sitten päätyivät luontoon. Nykyään on kuitenkin löydetty tähän kestävämpiä keinoja. Kuluttajat kuitenkin yhä suosivat puuvillaa pellavan sijasta, sillä pellavavaatteet rypistyvät erittäin herkästi ja sen vuoksi vaativat enemmän huolenpitoa. Pellavaan verrattava kuitu on myös nokkonen, jonka käyttö tekstiileissä on toistaiseksi vielä melko alussa.

Muuntokuidut

Viskoosi
Viskoosi tunnetaan muuntokuituna. Muuntokuitujen raaka-aineena on luonnosta peräisin olevia polymeerejä, esimerkiksi viskoosin kohdalla selluloosa. Vaikka viskoosin valmistusprosessiin kuluu paljon vettä, on se muihin tekokuituihin verrattuna ympäristöystävällisempää, sillä se tulee uusiutuvista materiaaleista. Viskoosiin verrattava selluloosista valmistettu muuntokuitu on myös lyocell (tencel), joka tosin on viskoosia kaksinkertaisesti vahvempaa

Hamppu
Hampun käyttö tekstiileissä yleistyy jatkuvasti. Hamppu kasvaa nopeasti, eikä sen kasvua tarvitse odotella useita vuosia tai vuosikymmeniä, kuten puiden kohdalla. Lisäksi hampun viljely ei vaadi paljoa. Voikin sanoa, että hamppukangas on ympäristötietoisen vaateshoppailijan nappivalinta.

Synteettiset kuidut

Akryyli
Akryyli on tekokuiduista yksi tunnetuimmista. Se muistuttaa villaa ja on ihanan pehmoista, mutta sen käyttöikä on usein lyhyt. Lyhyt käyttöikä on yksi syy nykyisin vallalla olevan kertakäyttövaatekulttuurin yleistymiseen: ostetaan halpa vaatekappale, jota käytetään pari kertaa ja sitten siihen kyllästyttyä/vaatteen huononnuttua pesussa se heitetään roskiin ja hankitaan uusi tilalle. Akryyliä ei ole helppoa kierrättää eikä se muovina ole biohajoavaa. Joistakin akryylivaatteista myös saattaa pesussa irrota muovihukkasia, jotka päätyvät viemärin kautta vesistöihin ja luontoon.

Polyesteri
Polyesteriä valmistetaan petrokemikaaleista eli sen valmistusprosessi vaatii raakaöljyä. Öljyhän on tunnetusti fossiilista polttoainetta, joten polyesteri ei saa itselleen kovinkaan ympäristöystävällistä leimaa. Lisäksi polyesterin valmistukseen kuluu huomattavia määriä energiaa. Polyesteriin verrattava synteettinen kuitu on myös polyamidi.

Elastaani
Elastaani on monien kankaiden tapaan yksi raakaöljyn sivutuotteista eli peräisin fossiilisista polttoaineista. Usein elastaania käytetään stretch-vaatteissa joustavuuden lisäämiseksi. Ympäristöihmisen olisikin hyvä vaateostoksilla käydessään tarkkailla vaatteessa olevan elastaanin määrää ja valita mahdollisimman vähän elastaania sisältävä vaatekappale, vaikka se sitten päällä hieman puristaisikin.

Ympäristötietoisen vaateshoppailijan kannattaakin siis jatkossa tarkkailla vaatteidensa tuotemerkintöjä ja katsastaa, mistä materiaalista vaatekappale onkaan valmistettu. Mikäli ketjuliikkeiden valikoima ei enää maapallon muotoisilla silmälaseilla katseltuna miellytä, löytyy tänä päivänä useita ekologisia vaatteita myyviä niin kivijalkakauppoja kuin verkkokauppojakin.

 

asset-3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s