Kiertotalous tulee! Oletko valmis?

Todennäköisesti et. En minäkään vielä täysin. Uusi talouden malli vaatii niin perustavanlaatuisia muutoksia kulutustottumuksissa ja ajattelutavoissa, yritysten toimintamalleista puhumattakaan, ettei muutos tapahdu yhdessä eikä kahdessakaan yössä. Muutoksia on kuitenkin tapahduttava, sillä kaikki kiva päättyy aikanaan — myös maapallon kantokyky ja luonnonvarat. Olet itse asiassa ottanut jo ison askeleen kohti kiertotaloutta, kun olet klikannut itsemme sivustollemme lukemaan tätä artikkelia. Jos ei kiertotalous terminä ole vielä tuttu, kohta se on.

34044959745_5260c39008_c

Talousmallimme ja kulutuksemme pohjautuu malliin, jossa tuote valmistetaan, sitä käytetään ja käytön jälkeen se heitetään pois. Tätä talouden mallia nimitetään lineaarikseksi talousmalliksi, sillä tuotteet suunnitellaan vain käyttöä varten eikä tuotteiden suunnittelussa usein uhrata ajatustakaan sille, mitä tuotteille tapahtuu, kun ne syystä tai toisesta eivät ole enää käyttökelpoisia. Jos tuotteen elinkaarta kuvattaisiin graafisin keinoin, olisi elinkaari pitkä suora viiva, joka alkaa ja päättyy. Matematiikassa on tällaiselle viivalle oma termikin. Sitä sanotaan janaksi.

Kiertotaloutta sen sijaan ei voi kuvata janan avulla, sillä nimensä mukaisesti kiertotaloudessa tuotteiden materiaali kiertää. Pelkistetyimmillään kiertotaloutta voisi kuvata ympyrällä: elinkaarensa loppupäässä tuote tai sen materiaali palautuu valmistajalle tai parhaimassa tapauksessa takaisin kuluttajalle huollon, korjaamisen tai upgreidauksen jälkeen.

No mutta kyllähän materiaalia jo kierrätetään! ehkä ajattelet. Totta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuotettiin vuonna 2015 jätettä noin 2,8 miljoonaa tonnia, josta 1,1 miljoonaa tonnia kierrätettiin materiaalina ja 1,3 miljoonaa tonnia poltettiin polttolaitoksissa ja hyödynnettiin energiana. Ihan hyvä juttu, mutta… Euroopan unionin jätedirektiivin etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti tulee välttää jätteen syntyä, toissijaisesti valmistella jäte uudelleenkäyttöön ja vasta kolmantena kierrättää ja neljäntenä hyödyntää energiana.

Polttamalla saadaan talteen energiaa, mutta samalla arvokasta materiaalia katoaa tuhkana tuuleen. Kaikelle ei kuitenkaan vielä ole kierrätysmahdollisuuksia ja siksi poltto ehkä on järkevintä —  tällä hetkellä. Esimerkiksi tekstiilit, joiden tuotanto on yksi vesiä saastuttavampia teollisuudenaloja, poltetaan, sillä tekstiilijätteelle ei ole Suomessa jatkokäsittelymahdollisuuksia¹. Pelkkä kierrättäminen kierrättämisen ilosta ei siis tee autuaaksi, sillä materiaalille pitäisi myös tehdä jotain. Itse asiassa materiaalien kierrätys on niin 1900-lukua, sillä on arvokkaampiakin hyödyntätapoja, kuten esimerkiksi huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus.

34004233466_eacc590620_c

Siinä, missä lineaarinen talousmalli sysää vastuun tuotteen hävittämisestä kuluttajalle ja jätehuollolle, kiertotalous kuljettaa tuotteen ja sen materiaalin takaisin valmistajalle. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous voi tuoda Suomelle 1,5—2,5 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä ja paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksiltä kiertotalous vaatii totutusta poikkeavaa ajattelukykyä, niitä kuuluisia innovaatioita, sillä tuotteiden jatkokäyttö sen ensimmäisen käytön tultua päätökseen pitää ottaa huomioon jo suunnittelussa. Kissoilla sanotaan olevan yhdeksän elämää, niin pitäisi myös olla joka päivä käyttämillämme tavaroillakin.

Kiertotalouden mukana koko yrityskulttuuri voi — ja ehkä sen on syytäkin — muuttua. On jo olemassa yrityksiä, jotka tuotteiden sijaan tarjoavat palvelua tai ovat muuten ravistelleet vanhoja toimintatapojaan. Esimerkiksi Philips on lanseerannut light as a service -konseptin. Konkreettisten valonlähteiden sijasta Philips tarjoaa asiakkaalleen valoa. Asiakas maksaa valosta, ja Philips toimittaa laitteet ja huolehtii niiden huoltamisesta. Vuonna 2015 valaistusjärjestelmä asennettiin Amsterdamin Schipholin lentokentälle. Ruotsalainen vaatefirma Lindex puolestaan lanseerasi maaliskuussa 2017 Re:Design-malliston. Mallisto on esimerkki uudelleenkäytöstä, upcyclingistä. Malliston vaatteet on suunniteltu jo olemassa olevista vaatteista ja valmistettu yhteistyössä Ruotsin Boråsin Textilhögskolan-korkeakoulun kanssa.

Kiertotalous ei ravistele pelkästään yrityksiä vaan se tulee koskettamaan myös kuluttajia. Suhtautumisemme omistamiseen muuttuu, kun erilaiset liisaamiseen ja vuokraamiseen liittyvät palvelut yleistyvät. Kaikkea ei tarvitse omistaa. Työkaluja, urheiluvälineitä ja jopa luksuslaukkuja ja -vaatteita voi vuokrata itselleen silloin, kun tarve on. Yhteiskäyttöautot vapauttavat meidät auton omistamisen vaivoista, ja nälän sattuessa ruokaa voi ostaa parilla eurolla naapurilta. Teknologia ja digitalisaatio mahdollistavat maailmaa parantavia asioita — kunhan vain tahtoa ja kysyntää on.

34004232426_d99a4b92a9_c
Joutuuko rikkinäinen tavara roskikseen vai saako se uuden elämän?

Kiertotalous² tulee. Ota siitä koppi.

 

asset-5

¹Vuonna 2016 käynnissä olleessa Tekstiili 2.0 -hankkeessa ja sen toimia jatkavassa Telaketju-hankekokonaisuudessa pyritään löytämään ratkaisuja tekstiilijätteen hyödyntämiselle.
²Kiertotalous on niin laaja aihe, että siitä on mahdotonta kirjoittaa kattavasti yhden tekstin verran. Tutustu kiertotalouteen tarkemmin esimerkiksi lukemalla Sitran raportti kiertotaloudesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s