Luontoretkellä: Merenkurkun saaristo

Kuka odottaa kevättä? Minä! Maaliskuu alkoi ja samalla ensimmäinen kevätkuukausi, ainakin kalenterin mukaan. Lämpömittari ei vielä lupaile kovin keväistä, mutta ilmojen lämmetessä mieli halajaa ulos ihmettelemään valon lisääntymistä ja luonnon heräämistä. Kesäsuunnitelmiakin saa jo alkaa pyöritellä päässä ja siksi aloitamme juttusarjan, jossa esittelemme retkikohteita Suomessa. Poimi omat lempparisi ja suuntaa kevät- tai kesäretkelle Suomen luontoon! Ensimmäisenä käymme tutustumassa jääkauden jälkeisiin ihmeisiin Pohjanmaalla.

Merenkurkun saaristo

Puutaloja, punaisia venevajoja, uneliaita pikkuteitä, meren tuoksua ja Itämerestä nousevaa maata. Merenkurkun saaristo on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta ja ainoa luontokohde. Pohjanmaalla Vaasan tuntumassa sijaitsevassa maailmanperintökohteessa pääsee tutkimaan jääkauden ja maankohoamisen vaikutuksia. Maisema muuttuu jatkuvasti, sillä saariston maapinta-ala kasvaa vuosittain noin 1 km²:ä. Merenkurkun saaristossa voi ihmetellä erilaisia moreenimuodostumia, kuten De Geer -moreeneja, kumpumoreeneja ja drumliineja. Syksyisin alueella saa ihastella tyrnin leiskuvia värejä tai kuulla muuttolintujen kutsuja.

33063486321_056f8d3799_b
Svedjehamn

32346261004_334e5e85ea_b

Käyntikohteita Merenkurkun saaristossa riittää. Jo Vaasassa voi tutustua saariston luontoon Terranovassa eli Merenkurkun luontokeskuksessa. Arkkitehtuurista kiinnostuneet voivat pysähtyä ihmettelemään Raippaluodon ja mantereen yhdistävää Raippaluodon siltaa, joka on Suomen pisin lajissaan. Itse Merenkurkun alueella käymisen arvoisia kohteita ovat esimerkiksi Svedjehamnin vierasvenesatama, Saltkaretin näköalatorni ja koko ulkosaaristo. Ulkosaaristoon ei pääse maata pitkin, joten vene on välttämätön. Kesäisin ulkosaariston kohteisiin pääsee risteilyillä tai venekuljetuksen varaamalla, mikäli ei omaa venettä omista.

32376081273_d45b348deb_b
De Geer -moreeneja

Luontopoluilla ja vaellusreiteillä saa maailmanperintökohteesta kaiken irti. Osa vaellusreiteistä vaatii venekuljetuksen saarelle tai salmien yli, kuten esimerkiksi 13 kilometrin mittainen Björkö–Paniken vaellusreitti. De Geer -moreeniharjanteisiin pääsee helposti tutustumaan Svedjehamnista lähtevällä kolmen ja puolen kilometrin mittaisella Bodvattnet runt -luontopolulla. Luontopolun varrella voi kiivetä myös Saltkaretin mustanpuhuvaan näköalatorniin, josta aukeaa unohtumattomat maisemat yli Pohjanlahden, miltei Ruotsiin asti.

33034599782_6c4842f65d_b

33063776901_9ae6da3613_b

Maapallon menneisyydestä kiinnostuneiden kannattaa suunnata noin kymmenen kilometriä Vaasasta etelään Söderfjärdenin kraatteriin. Halkaisijaltaan 5–6 kilometriä leveä törmäyskraatteri syntyi 520 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin iskeytyessä maahan. Kraatteri on täyttynyt vuosimiljoonien aikana maa-aineksella, mutta sen hämmästyttävän pyöreä muoto on edelleen nähtävissä.

Kraatterin keskelle rakennetussa Meteoriihissä voi tutustua näyttelyyn, joka kertoo alueen historiasta aina meteoriitin törmäyksestä asti. Meteoriihiin vievän Loisketien varrella Aurinkokunnan koosta saa jonkinlaisen käsityksen seuraamalla tien varrelle pystytettyjä tolppia, jotka kuvaavat Aurinkokuntamme planeettoja. Myös lintujen ystävät viihtyvät Söderfjärdenillä, sillä alue on syksyisin tuhansien kurkien levähdyspaikka.

33034596102_8e3a738d69_b
Meteoriihi
33034597512_9eae90a09a_b
Söderfjärden

Lue lisää Merenkurkun saaristosta ja Söderfjärdenistä

asset-5

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s