Ruokaa kuin roskaa

Käsi ylös, jos olet joskus heittänyt ruokaa roskiin. Minäkin olen, kuten varmasti lähes jokainen suomalaisista. Tätä roskikseen päätynyttä ruokaa, jota yleisesti kutsutaan hävikkiruoaksi, syntyy Suomessa henkilöä kohti noin 20-30 kiloa vuodessa. Eniten kotitalouksissa heitetään pois vihanneksia, hedelmiä, itsetehtyä kotiruokaa, noutoruokaa ja leipää.

Miksi ruokahävikki sitten katsotaan ongelmalliseksi? Hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa makaronilaatikko, tuo yksi suomalaisten kotitalouksien lempiruoista. Makaronilaatikkoon käytät ainakin makaronia, jauhelihaa, maitoa, kananmunia, sipulia, mausteita… Jokaisen ainesosan tuottamisesta on aiheutunut päästöjä ympäristölle, etenkin lihan- ja maidontuotannosta. Kun sitten päädyt heittämään viimeiset annokset roskiin, on ainesosien tuottamisesta ja kuljettamisesta syntyneet päästöt olleet täysin turhia, sillä et ole saanut niistä hyötyä (ts. syönyt ruokaa saaden siitä ravintoaineita).

Yksilön kannalta katsottuna ruokahävikin aiheuttamaksi ongelmaksi nousee myös rahan tuhlaantuminen. On yleisesti tunnettu tosiasia, että Suomessa ruoka on kallista. Todella kallista. Ellet kylve rahassa (ja vaikka kylpisitkin), olisi sinulla varmasti niihin roskikseen päätyneisiin 20-30 ruokakiloon käyttämällesi rahasummalle parempaakin käyttöä. Myös esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden kohdalla hävikkiruoka aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita, mikäli ylijäämää ei saada mitenkään hyödynnettyä.

Ruokahävikki myös korostaa maailman eettisiä epäkohtia. On laskettu, että vain neljäsosalla koko maailman ruokahävikistä pystyttäisiin ruokkimaan kaikki aliravitut ihmiset. Tämä pistää länsimaalaisen, ruoan yltäkylläisessä maailmassa elävän ihmisen ajattelemaan.

Miksi ruokaa sitten päätyy roskiin? Tuskin kukaan ostaa kaupasta banaania vain viskatakseen sen heti kotiin saavuttuaan roskakoriin. Tuoretuotteiden eli kasvisten ja hedelmien kohdalla yksi pääsyistä on niiden herkkä pilaantuminen. Kaupasta esimerkiksi ostetaan liikaa salaattia, jonka syömäkelpoisuus tulee jo muutaman jääkaapissa vietetyn päivän jälkeen tiensä päähän. Kotiruokaa valmistetaan yleensä hyvin suuria määriä. Mikäli annoksia ei vaikkapa pakasteta ensi viikon aterioiksi, huomataan, ettei ruoka säilykään jääkaapissa pilaantumatta niin kovin kauaa. Leivän osalta se saatetaan kokea liian kuivaksi korpuksi, vaikka olisikin vielä täysin syömäkelpoista.

Tässä nyt vain muutamia syitä kotitalouksien ruokahävikin syntymiseen. Mikään niistä tuskin tulee yllätyksenä, eikö vain? Mutta mikäli ei haluta aiheuttaa (toivottavasti kukaan ei halua) tarpeettomia päästöjä ympäristölle ja tuhlata käypää rahaa, niin mikä neuvoksi? Tässä muutamia vinkkejä:

  • Osta vain sen, minkä myös syöt (yksinkertainen vinkki, mutta ei aina niin helppoa toteuttaa, eikö vain?)
  • Tarkista aina tuotteiden päiväysmerkinnät, jotta vältyt ikäviltä yllätyksiltä kotona
  • Tee vähemmän ruokaa kerralla tai ainakin hyödynnä pakastinta (hanki myös kunnollisia rasioita: jatkuva pakastepussien käyttäminen ei ole kestävää saati sitten innostavaa)
  • Käy kaupassa useammin, mikäli kerran tai pari viikossa käydessäsi päädyt aina viikon lopulla heittämään esimerkiksi pilaantuneet kasvikset pois
  • Suunnittele ruokaostoksesi, jotta vältyt ylimääräisiltä heräteostoksilta
  • Säilytä ruoat oikein (salaatin paikka ei ole jääkaapin perällä, jossa se paleltuu ja muuttuu syömäkelvottomaksi)
  • Älä hamstraa jääkaappiasi täyteen tai ainakin muista inventoida se säännöllisesti
  • Käytä luovuuttasi ja valmista vanhenevista tuotteista maukas ja uniikki ateria
  • Pyri ainakin käyttämään liha- ja maitotuotteet, sillä niiden ympäristöön jättämä jälki on kasviksia huomattavasti suurempi

Usein ei myöskään täysin sisäistetä parasta ennen -merkinnän ja viimeisen käyttöpäivän eroa. Parasta ennen -merkinnän omaava tuote (esim. leipä, kuivatuotteet) on nimensä mukaisesti parasta ennen tätä päivämäärää, mutta hyvinkin saattaa olla käyttökelpoista päivämäärän jälkeenkin. Apuna tämän määrittämisessä on hyvä käyttää aisteja: arvioi katsomalla, haistamalla ja maistamalla, voiko tuotetta vielä syödä (muistathan, että esim. leipäviipaleen homeisen osan poistaminen ei riitä, sillä hometta on jo koko viipaleessa).

Viimeinen käyttöpäivä kertoo tuotteen viimeisen mahdollisen myyntipäivän. Tämän merkinnän saavat herkästi pilaantuvat elintarvikkeet, kuten esimerkiksi liha, kala ja maitotuotteet. Tuotteen valmistaja on tarkoittanut päivämäärän tuotteen viimeiseksi käyttöpäiväksi, koska säilyvyyttä tämän jälkeen ei voida taata. Liha- ja kalatuotteiden kohdalla tämä pitääkin usein paikkansa, mutta esimerkiksi hapanmaitotuotteet saattavat säilyä hyvänä vielä jonkin aikaa päivämäärän jälkeen.

Tähän loppuun vielä ruokahävikkiä lukuina.

20-30 kiloa – keskimääräisen suomalaisen aiheuttama ruokahävikin määrä vuodessa

120-160 miljoonaa kiloa – suomalaisten kotitalouksien aiheuttama ruokahävikin määrä vuodessa

500 euroa – nelihenkisen perheen hävikiksi päätyneeseen ruokaan käyttämä summa vuodessa

100 000 auton vuosipäästöt – kotitalouksien ruokahävikkiä vastaavat ilmastopäästöt

10-15% – kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta hävikiksi päätyvän ruoan osuus

32274860533_09df034520_c
Kasvikset ja hedelmät muodostavat suurimman osan kotitalouksien ruokahävikistä.

asset-3

3 Comments Lisää omasi

  1. Päivitysilmoitus: Viikon uutiset – ECOFYI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s